POSAN PALVELUVERKKO

Lauantai 23.1.2010 klo 18:01 - JARI KANNISTO

POSAN PALVELUVERKKO

 

Mielenkiinnolla olen, tai pitäisikö sanoa, että varmaan moni muukin on seurannut PoSa:n toimintaa. Jännityksellä on odotettu milloin alkaa palveluverkko kadota ja matkat terveydenhuollon palveluihin pidentyä.

Esimakua tulevasta saimme 7.12 tulleessa Kankaanpään Seudussa jossa oli Esa Hakalan haastattelu harjoitteluvaiheesta siirtymiseen työteon vaiheeseen.

Tämä ennen laitan kuitenkin suoran lainauksen PoSa:n nettisivuilta: Kuntalaisten palvelut jatkuvat kaikissa jäsenkunnissa peruspalvelukeskuksissa (Kankaanpäässä toimintaa on useissa toimipisteissä).

Tämä herättääkin mielenkiintoisen kysymyksen. Millaista palveluiden turvaamista on äitiysneuvola toiminnan keskittäminen Kankaanpäähän? Matkana se ei teekään Karviasta lisää kuin 90km per reissu sehän sitä palveluiden turvaamista on. Ja siis selkeytyksenä tähän, Karvian pohjoisosasta koko matkaa kertyy 130km, siinä sitä on lenkkiä kerrakseen.

Tai sitten vastaavasti vanhusten asunnoista, kovin moni ei varmaan ajatellut kun liityttiin PoSa:an että pitäisi muuttaa Siikaisiin viettämään vanhuuden päiviään, siinä voi moni Jämijärveltä esimerkiksi ihmetellä kun matka pitenee moninkertaiseksi vanhempiaan tai isovanhempiaan tapaamaan.

Tällaiset muutoksen kuohuttavat melkoisesti tavallisia kuntalaisia. PoSa:n toimintaa ei ole vielä vuottakaan menty eteenpäin ja nyt jo ollaan tällaisten leikkausten varassa, kysynpä vain mikä on lopputulos koko leikissä? Ymmärrän kyllä että aika on taloudellisesti tiukka monessa paikassa mutta miten voidaan talousarvio budjetoida nolla nousulla vaikka henkilöstökulun nousee 5,2% . Luullakseni kaksi kuntaa olisi olleet valmiit nostamaan budjettia indeksin määräämän verran, jotta palvelut olisivat todella jatkuneet. Muiden kuntien laskuoppia en ymmärrä, kun tähänkin asti vuosittainen nousu on vähintään ollut 7,5% luokkaa. 

Käsittääkseni budjetissa pysyminen vaatii melkoisia lomautuksia, terveyskeskusten sulkuja ja juuri kaikkien palveluiden siirtämistä yhteen paikkaan. Ja vielä ei voida keventää hallinnollisia päällekkäisyyksiä, kun on 5 vuoden irtisanomissuoja, niin tässä menee hyvä osa suoraan palkkakuluja, joita kipeästi tarvittaisiin siellä hoitajien keskuudessa jotta lomautuksilta vältyttäisiin. Kun luullakseni palveluita tarvitaan yhtä paljon kuin tähänkin asti niin mistä niitä saa kun ei ole tarjoajia?

 

Jari Kannisto

KUNTATALOUDESTA

Lauantai 28.11.2009 klo 14:45 - Voitto Raita-aho

Kuntamarkkinoilla ja pienien kuntien neuvottelukunnan kokouksessa syyskuun alussa käytiin läpi valtion ja kuntien taloutta. Lama näkyi jo monessa kunnassa. 

Valtiovarainministeriön esityksen mukaan kuntien valtionosuudet nousevat 200 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna. Kuntia uhkaa noin 850 miljoonan euron tappio ensi vuonna, mikä vastaa yhden veroprosentin tuottoa.  Suurin syy kuntatalouden tilanteeseen on suuri työttömyys ja varsinkin vientiteollisuuden lama. Verotulot vaikuttavat kuntien talouteen sitä enemmän, mitä isompi kunta on kyseessä.

Karviassa on vielä hyvät lähtökohdat tehdä ensi vuoden budjettia. Emme joutuneet nostamaan veroprosenttiamme 19 %:sta ylöspäin, kuten 181 kuntaa joutui tekemään. Veroprosentin keskiarvo nousee ensi vuonna 18,88 prosenttiin. Karvia saa valtionosuuksia yli 7 miljoonaa ja verotulot ovat 6 miljoonaa. Olemme Karviassa siis hyvin riippuvaisia valtionavusta. Verontasausjärjestelmä on pienien kuntien elinehto.

Kiinteistöverot nousevat, koska valtion ensi vuoden budjetti nosti alarajoja, joten myös Karvia joutui nostamaan kiinteistöveroa.

Tämän vuoden budjetti näyttää odotettua paremmalta tarkasteltaessa 31.10.2009 tilannetta. Ylijäämä näyttäisi poistojen jälkeen olevan yli miljoona euroa ja talousarviossa esitettiin ylijäämäksi noin 10 000 euroa. Arvioni mukaan pääsemme lähes miljoonan euron ylijäämään. Kunnan kassatilanne on hyvä, eli 1,8 miljoonaa euroa. Karvian kunnan lainakanta on 25 eur / asukas ja valtakunnan tasolla 1700 eur / asukas ja nousemassa lähelle 2000 eur /asukas ensi vuonna.

Paljon parjattu urheilutalon laajennus on maksettu 50 %:sesti kassavaroilla ja loppukin menee hyvin pienellä velalla tai mahdollisesti ilman velkaa.

Viime kunnanvaltuustossa taas kerran keskusteltiin kevyen liikenteen väylästä Sarvelaan. Korkein kunnan johto oli neuvotellut Tiehallinnon edustajien kanssa. Valtion esitys junnaa edelleen 36 %:n kohdalla. Mielestäni prosenttien tulisi olla niin päin, että valtion tulisi maksaa hanke kokonaan ja vähintäänkin suurin osa. Odotan mielenkiinnolla uutta kustannusarviota hankkeesta.  

Kunnanjohtajan virka pantiin auki äänestyspäätöksellä. Olen sitä mieltä, että näillä järjestelyillä olisi voitu mennä vielä vuosi. Vt. kunnanjohtaja on hoitanut tehtävänsä hyvin ja ihmettelen kiirettä asian yhteydessä. Kuntalaiset ovat ihmetelleet, että onkohan kyseessä pelin politiikka? Meillä on lisäksi oma kehittämispäällikkö, joka sopimuksen mukaan antaa erilaisia palveluksia kunnan kehittämiseksi ja toimintojen ylläpitämiseksi.

Kunnanjohtajan viran auki panoa perusteltiin sillä, että päästäisiin lyhyestä määräaikaisesta työsopimuksesta irti. Toivon, että tämä määräaikaisten työsopimusten poistamisen henki koskisi myös kaikkia muita työntekijäryhmiä ja määräaikaisissa työsuhteissa roikkuvien henkilöiden työsuhteet vakinaistettaisiin.

Karvian kunnan ensi vuoden budjettia käsitellään 14.12. ja kirjoitan sen jälkeen lisää kuulumisia.

 

VOITTO RAITA-AHO

kunnanvaltuuston jäsen

Kuntaliiton pienien kuntien neuvottelukunnan jäsen

VASTINEENI JONI VAINIONPÄÄN KIRJOITUKSEEN "VALTAA ILMAN VASTUUTA"

Torstai 12.11.2009 klo 14:29 - Voitto Raita-aho

Voitto Raita-ahon puhe SDP:n puoluevaltuustossa 4.3.2009

Torstai 5.3.2009 klo 18:26 - Voitto Raita-aho

 

Hyvät toverit, puoluevaltuuston jäsenet ja julkisen sanan edustajat,

 

Nykyinen Suomen hallitus politiikkariihessään otti sotakirveen käyttöön uutta eläkeratkaisua päättäessään. Porvarihallituksen eläkeratkaisu oli huippusuoritus typeryydessä ja ylimielisyydessä. Kun sosiaalitupoa tehtiin, luulin että nykyinen hallitus haluaa käydä keskusteluja ja tehdä päätöksiä kolmikannassa. Se oli vain unelma. Tähän oli koira haudattu. Tämä tapa ei ollutkaan hallituksen todellinen halu hoitaa suomalaisen pien- ja keskituloisen ja ennen kaikkea työttömien perusturvaa.

Perusteluina uuteen eläkeratkaisuun oli muun muassa maahanmuuttopolitiikka, joka on mielestäni hyvin marginaalinen asia. Tätä perustelua voisi mielestäni käyttää pikemminkin valtion lainansaamisten ja korkoehtojen hyväksi sekä sijoittajien miellyttämiseen.

Oltuani mukana monen erilaisen eläkejärjestelmän kehittämisessä ja päätöksen teossa, tiedän että nykyinen joustava eläkejärjestelmä tuo meille jo paljon mahdollisuuksia. Hallituksen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työelämän laatuun, työn johtamiseen, työhyvänvointiin ja kannustavuuteen. Näillä keinoilla eläkeikä nousisi jo luonnostaan.

Edellisen eläkeratkaisun pohjalta palkansaajat ovat itse saaneet valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan 63 ja 68 ikävuoden väliltä. Nykyinen joustava eläkeikä ja bonusjärjestelmä ovat houkutelleet ihmisiä jatkamaan työelämässä, jos se muuten on heille ollut mahdollista.

Tuntuu siltä, että Amerikan tauti maksatetaan suomalaisilla pien- ja keskituloisilla ihmisillä, ja sidotaan jo tulevien hallituksien ja kansanedustajien käsiä.

Hallituksen pitäisi keskittyä todelliseen talous- ja työvoimapolitiikkaan, ja ennen kaikkea hakea oikeanlaista työmarkkinaratkaisua, joka tukisi suomalaisien reaaliansioiden nousua. Suomeen pitäisi lähteä ajamaan työllisyyspainotteista työmarkkinaratkaisua.

Lisäksi Suomen hallituksen pitäisi ehdottomasti kannattaa Suomen kuntaliiton tekemää pelastusohjelmaa kuntien avuksi, muuten kunnat eivät selviä tulevista haasteista.

 

VOITTO RAITA-AHO

 

Juttu Uusi Aika -lehdessä

 

Kuntatalouden näkymiä 2009

Perjantai 20.2.2009 klo 16:05 - Voitto Raita-aho

Ensiksi muutama sana lokakuisista kunnallisvaaleista. Taas tuli muutoksia kunnalliseen päätöksentekoon. Tammikuussa saatiin valittua lähes yksimielisesti kunnalliset luottamushenkilöt. Kuitenkin loppusuoralla valtapeli alkoi ja vaalien voittajien tekninen vaaliliitto sai luottamuspaikkoja enemmän, kuin vaalien tulos olisi edellyttänyt. Tästä voi valittaa vain neljän vuoden välein.

Kansantalous on viime syksystä muuttunut roimasti. Myös kuntataloudessa on tullut äkkinäisiä muutoksia huonompaan suuntaan monissa kunnissa ja kaupungeissa. 

Kuntaliitto on esittänyt 400 miljoonan euron pelastusohjelmaa kuntien avuksi. Lisäksi kuntakenttä toivoo, että myös parhaillaan valmisteilla olevaan valtionapu-uudistukseen saadaan lisää rahaa. Kuntaliitto on esittänyt myös kuntien yhteisövero-osuuden nostamista. Näillä toimin kuntatalouteen saataisiin lisää rahaa. Kokonaisuudessaan rahan tarve on Kuntaliiton laskelmien mukaan 1.500 miljoonaa euroa. Monet kunnat ja kaupungit ovat jo joutuneet repimään auki vuoden 2009 budjettinsa.

Tunnusluvat ovat vuoden 2008 tilinpäätöksissä vielä hyviä. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli vain 44, tämä on hyvä verrattuna esimerkiksi vuosiin 2002 – 2007. 

Kuntien vuosikatteen koko maan keskiarvo oli 380 euroa asukasta kohden vuonna 2007 ja nyt se on 360 euroa asukasta kohden. Keskimäärin Satakunnassa tilanne on maan keskiarvoa parempi, mutta Pohjois-Satakunnan seutukunnalla tilanne on huonompi, Karviaa lukuun ottamatta. Meillä vuosikate on 630 euroa per asukas. Ylijäämäksi poistojen jälkeen ennakkotietojen mukaan Karviassa 1,2 miljoonaa euroa, kun budjetti lähti 148 000 eurosta.

Lainakanta asukasta kohden euroina on myös yksi tärkeä tunnusluku. Valtakunnan tasolla tämä on 1652 eur / asukas, Karviassa 56 eur / asukas. Paljon puhuttu urheilutalon laajennushanke pystytään hoitamaan noin 400 – 500 euron lainanlisäyksellä / asukas. Periaatteessa pystyisimme rakentamaan laajennuksen lähestulkoon kassa- ja ylijäämävaroilla, mutta ehkä on viisasta ottaa vähän lainaa tässä tilanteessa. 

Tulevia haasteita Karviassa ovat edelleen elinkeinopolitiikka ja työpaikat. Maakuntakaava on edelleen työn alla. Kaava tulee ensi syksynä maakuntavaltuuston käsittelyyn. Posa tuo mukanaan paljon haasteita, Karvian osuus Posan budjetista on yli 5 miljoonaa euroa. Myös henkilöstöpolitiikka muodostaa yhden tärkeän osan kunnan toiminnasta. 


Voitto Raita-aho
Kuntaliiton pienien kuntien neuvottelukunnan jäsen
Valtuutettu

 

 

Toteutuivatko vaalilupaukset?

Sunnuntai 28.9.2008 klo 19:20 - Merja Holkko

Toteutuivatko vaalilupaukset? Kunnallisvaalityö on kiihtymässä. Ehdokkaita hankitaan tuskan hiki otsalla. Nyt jos koskaan kuntalaisten on osattava lukea rivien välistä, kun puolueiden ehdokashankkijat tarjoavat omia lupauksiaan ja hyviä puoliaan. Rehellinen, aktiivinen ja innokas nainen politiikassa on "vanhoille jäärille" kehittämishaluineen kauhistus, kun taas ehdokkaita hankittaessa naiseus on valtti. Itsensä esille tuominen vaalien alla on pakollista, jotta äänestäjät osaavat tehdä valintansa. Äänestäjien pitää kuitenkin huomata, milloin ollaan heidän asiallaan, milloinka taas ehdokas tuijottaa omaa napaansa ja kalastaa vain ääniä tai haalii valtaa! Taloudelliset ja realistiset resurssit on otettava huomioon lupauksia tehtäessä äänestäjille. Ihanne olisi tietysti toteuttaa äänestäjien kaikki toiveet, mutta se ei ole realistista! Miettikääpä, mitä ehdokkaanne lupasi viime kunnallisvaaleissa? Toteutuivatko ne?   Merja Holkko, kunnanvaltuutettu, kh:n jäsen, tulevien vaalien ehdokas  nro 5

Rohkea askel palvelujen liikelaitosmalliin 1.1.2009

Sunnuntai 7.9.2008 klo 21:51 - Voitto Raita-aho

Pohjois-Satakunnan seutukunta – Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Karvia ja uutena kuntana Siikainen, otti rohkean askeleen palvelujen järjestämiseksi liikelaitosmallin pohjalta. Tämä malli on lähellä osakeyhtiömallia, mutta onneksi ei ole sellainen. Karvia vastaa tietenkin myös omalta osaltaan palvelujen tuottamisesta ja tilaamisesta. Karvian kunnan kanta kuntaliitokseen on yksiselitteisen kielteinen. Eduskunta on vuonna 2007 päättänyt, että kunnalla pitää olla vähintään 20 000 asukkaan pohja terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämiseksi. Uuden hankkeen tavoitteena on tuottaa palvelut hyvän laadun vaatimusten mukaan, taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Realistisena tavoitteena voitaneen pitää noin 4-5 prosentin säästökertymää. Uuteen liikelaitokseen siirtyy Karviasta lähes 40 työntekijää ja yhtymässä kokonaistyömääräksi on arvioitu yli 470 työntekijää. Edellä mainituista palveluista noin 60 prosenttia budjetista päätetään liikelaitoksen hallinnossa. Kuntalaiset, päättäjät ja henkilöstö kysyvät, onko tällaisessa ratkaisussa järkeä. Kysymys on oikeutettu. Kuntalaisten mielipiteet eivät saa hukkua byrokratian viidakkoon muutoksesta huolimatta. Tällaista pelkoa en itse henkilökohtaisesti näe. Yhteistyötä eri osapuolten välillä on ennenkin harjoitettu. Nyt se jatkuu vain eri muodossa.Uskon, että hyvät lähipalvelumme pysyvät muutoksesta huolimatta. Uuden seutukunnan yhteistyö ja keskinäinen luottamus ovat avainasemassa.   Voitto Raita-aho